Kelan äitiyspakkaus on syntyvän lapsen äidille myönnettävä äitiysetuus, joka jakaa mielipiteitä vuodesta toiseen. Pakkaus sisältää vauvan vaatteita ja tarvikkeita, ja muualla maailmassa se tunnetaan suomalaisena erikoisuutena.
Tässä artikkelissa kerromme äitiyspakkauksen historiasta ja nykyisestä sisällöstä sekä siitä, miten muualla maailmassa suhtaudutaan tähän suomalaiseen tuotteeseen.
Tukea vähävaraisille synnyttäjille
Äitiyspakkausten jakaminen erityisesti vähävaraisille naisille aloitettiin vuonna 1938 edellisenä vuonna tehdyn lain perusteella. Pakkauksen syntyyn vaikuttivat ennen kaikkea huoli syntyvyyden laskusta ja suuret lapsikuolleisuusluvut. Tuolloin äitiysavustuksen (joko raha- tai luontoisavustuksena) sai kaksi kolmaosaa äideistä.
Pakkauksen historian alkutaipaleella keskustelua käytiin esimerkiksi siitä, tulisiko pakkauksen sisältää kaikille äideille tarpeellisia vitamiinitabletteja ja kahvia. Kaikkien saataville äitiysavustus tuli vasta runsas vuosikymmen myöhemmin vuonna 1949.
Vastuu äitiysavustusten myöntämisestä siirtyi Kelalle vasta vuonna 1994, jota ennen asiasta vastasivat Sosiaalihallitus ja Valtion hankintakeskus. Äitiyspakkaus on erityisesti ensisynnyttäjien suosiossa ja Kela jakaa vuosittain yhteensä noin 40 000 pakkausta.
Noin kolmasosa synnyttäjistä, yleisimmin uudelleensynnyttäjä, valitsee äitiyspakkauksen sijaan 140 euron suuruisen verottoman äitiysavustuksen. Äitiyspakkauksen historiasta löytyy lisätietoja Kelan nettisivuilta sekä Helsingin Sanomien artikkelista.
Neutraali värimaailma ja ekologisuutta
Äitiyspakkauksen sisältämä tuotevalikoima pysyy melko samankaltaisena, mutta tuotteiden värit ja kuosivat vaihtuvat vuosittain. Värinävalinnat herättävät keskustelua aina, kun uusi äitiyspakkaus julkaistaan.
1970-luvulla tekstiilit olivat pääosin valkoisia, mutta nykyään pakkaukseen pyritään valitsemaan neutraaleja, sekä tyttö- että poikavauvoille sopivia värejä, joita on helppo yhdistellä muihin väreihin. Äitiyspakkauksesta on vuosien mittaan tullut aiempaa ekologisempi, ja se sisältääkin nykyään esimerkiksi kestovaippoja. Kuvia aiempien vuosien äitiyspakkauksista löytyy täältä.
Äitiyspakkauksen sisältö
Äitiyspakkauksen sisältö kilpailutetaan julkisessa tarjouskilpailussa, johon kaikki yritykset voivat osallistua. Kelassa toimii erityinen äitiysavustusraati, joka arvioi kilpailutetut tuotteet ja valmistelee ehdotuksensa pakkaukseen valittavista tuotteista.
Viimeisin uusi äitiyspakkaus ilmestyi maaliskuussa 2015. Äitiyspakkaus sisältää esimerkiksi makuupussiksi muuntuvan, topatun ulkohaalarin, lämpörukkaset ja –töppöset, kevyemmän toppapuvun, peitoksi muuntuvan makuupussin, sukkia, myssyjä, bodyja, potkuhousuja ja paitoja.
Perinteisiä äitiyspakkauksen osia ovat myös patja, peitto sekä alus- ja pussilakana. Pakkauksessa on mukana lisäksi pyyhe, kuumemittari sekä toinen mittari kylpyveden lämpötilan mittaamiseen. Tuotteet toimitetaan tukevassa laatikossa, josta voi patjan avulla tehdä vauvalle ensisängyn.
Viime vuosina pakkauksen sisällössä on pyritty ottamaan huomioon aiempaa paremmin ekologisuus ja vanhempien ympäristietoisuus. Tämän vuoksi äitiyspakkaus sisältää myös kestovaippoja. Monien mielestä on yllättävää, että pakkaus sisältää myös kondomeja ja terveyssiteitä.
Suomi esimerkkimaana
Suomen innoittamana myös muissa maissa on otettu käyttöön äitiyspakkauksen kaltaisia avustusmuotoja. Esimerkiksi Kanadassa, Albertan provinssissa alettiin jakaa tammikuussa 2016 äitiyspakkauksia. Hanke liittyy kanadalaisen Calgaryn yliopiston tutkimusprojektiin, jossa etsitään keinoja perheiden olojen kehittämiseen nimenomaan raskauden loppuvaiheessa sekä synnytyksen jälkeen vauvan tultua kotiin.
Kanadassa käynnistetty hanke on herättänyt huomiota myös Yhdysvalloissa ja eräässä Texasin piirikunnassa on myös aloitettu vastaavien pakkausten jakaminen. Uutisointi pahvilaatikoissa nukkuvista suomalaisvauvoista on saanut maailmalla valtavasti huomiota, ja sosiaalisessa mediassa se on saanut yli miljoona jakoa.
Muuta tukea lasta odottaville
Suomessa odottavien äitien ja heidän perheidensä hyvinvointia seurataan julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvissa äitiys- ja lastenneuvoloissa. Suomalainen nainen valitsee synnytykseen yleensä mukaansa puolisonsa, mutta viime vuosina myös ulkopuolisten synnytystukihenkilöiden eli doulien käyttö on yleistynyt. Doulaa voi etsiä esimerkiksi täältä.
