Onko digitaalinen jalanjälki sinulle tuttu käsite? Mikäli käytät internetiä, sen pitäisi olla. Netissä sekkaillessamme jätämme nimittäin aina jälkeemme digitaalisen jalanjäljen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sijaintitietojamme (kun kirjaudut Facebookkiin, ilmoitat samalla palvelulle fyysisen olinpaikkasi mm. mainosten kohdentamista varten), hakuhistoriaa sekä sosiaalista mediaa, jossa ilmaiset itseäsi ja mieltymyksiäsi klikkaillessasi tykkäyksiä eri sisällöille. Näitä tietoja yhdistelemällä ja analysoimalla on mahdollista luoda tarkkojakin profiileita yksittäisistä ihmisistä. Tämä kaikki koskee myös lastasi.
“Mutta minulla ei ole salattavaa!”
Tähän väliin moni varmasti tuhahtaa jälleen, ettei hänellä ole mitään salaisuuksia tai laittomuuksia tekeillä. Onko kuitenkin kaikki mitä jaat ystävillesi myös sopivaa muiden korville tai silmille? Onko sisältö sopivaa jaettavaksi sukulaisten, työkavereiden tai naapurien kesken? Entä oletko varma lapsesi tahtovan sinun luovan hänen digitaalista jalanjälkeään internetiin kysymättä hänen lupaansa? Sinulla ja lapsellasi on oikeus yksityisyyteen. Tätä oikeutta ei aina kannata antaa pois ilmaisten palvelujen toivossa.
Avoin arki
Nykyään on hyvin suosittua kirjoittaa perheen arjesta blogissa tai jakaa lapsesta kuvamateriaalia tai hänen päivittää hänen edesottamuksiaan sosiaalisessa mediassa. “Somessa” on uskomattoman hyvät mahdollisuudet jakaa jälkikasvun kuvat ja perheen jännittävimmät hetket ystäväpiirille – tai koko maailmalle.
Ongelmana ei ole ainoastaan kiusatuksi tuleminen tai työnhaun mahdollinen vaikeutuminen. Kaikesta palveluiden keräämästä tiedosta on mahdollista myöhemmin koostaa todellisia profiileita yritysten tai yhteisöjen käyttöön. Tietosuoja-asetukset ollessa erilaiset ympäri maailmaa on hyvä muistaa, että mikä on tietosuojalain piirissä Suomessa, ei sitä välttämättä ole palveluntarjoajan kotimaassa.
Oman digitaalisen jalanjäljen koko
Ei ole varmasti yhtä oikeaa vastausta kysymykseen, mitä voi julkaista ja mitä ei. Varmaa on kuitenkin, että vanhemman on hyvä tiedostaa itse ensin mahdolliset riskit ja myös puhua niistä lapsensa kanssa. Mediakasvatus on nykyään tärkeää ja on hyvä pitää itsensä ja lapset ajantasalla.
Sanonta “ei ole ilmaista lounasta” pätee myös Internetissä. Näennäisesti ilmaiset palvelut, kuten Facebook tai Google, keräävät käyttäjistään lukuisia tietoja markkinointitarkoituksessa. Se ei välttämättä ole yksiselitteisesti paha asia, mutta mahdollisuus väärinkäytöksiin on olemassa, eivätkä kaikki palveluntarjoajat välttämättä ota eettisiä aspekteja huomioon – erityisesti, mikäli palveluntarjoaja on voittoa tavoitteleva yritys.
Huoltajan on hyvä pitää mielessä minkälaista materiaalia jälkikasvusta on Internetissä – kaikki tieto tulee nimittäin säilymään ja lopulta aikuinen lapsesi on melko helposti löydettävissä kymmenienkin vuosien päästä näistä palveluista – mahdollisesti kuvineen, koko nimineen, synnyinpaikkoineen ja lapsuudenystävineen. Vaikka se sinusta saattoikin olla hyväksyttävää, voi aikuinen lapsesi olla eri mieltä.
Care.comissa pyrimme aina säilyttämään käyttäjiemme yksityisyyden. Emme esimerkiksi jaa yhteystietojasi julkisesti ilman lupaa.
Turvallisia internet-hetkiä!
Care.com-tiimi
