Usein isän aika lapsen tai lasten kanssa jää kovin pieneksi. Syitä voi etsiä valinnoista isyysloman ja äitiysloman suhteen tai perinteisten stereotypioiden rikkomisen vaikeudesta. Lapselle yhteinen aika isän kanssa on kuitenkin tärkeää ja se myös tukee lapsen kasvua ja identiteetin kehitystä. Ei kuitenkaan sovi unohtaa tämän kaiken tärkeyttä myös isälle.
Perinteisesti…
Perinteinen vanhemmuuden mallihan on, että äiti hoivaa lasta ja hoitaa kotia, kun isä on hankkimassa elannon perheelle. Nykyajan perheessä tämä ei enää välttämättä toimi tai ainakaan ole välttämätöntä. Vanhentunut malli tuntuu ennemminkin työntävän isän syrjään perheen arjesta, eikä äidillekään jää tarpeeksi aikaa hoitaa omaa itseään, ystävyyssuhteitaan tai töitään. Tämä saattaa johtaa isän “mustasukkaisuuteen” äidistä, lasten viedessä suurimman osan huomiosta tai äidin mustasukkaisuuteen isän ystävyyssuhteista.
On valitettavan yleistä, ettei vielä nykyaikanakaan isä ole yhtälailla mukana perheen arjessa kuin äiti. Tälle ei kuitenkaan ole mitään todellista estettä ja tätä edistämään onkin luotu vaikka minkälaista Isä ja lapsi -kerhoa. Kannattaakin googlata mahdollisuuksia yhteiseen tekemiseen netistä, jolloin voit löytää osittain järjestettyjä kerhoja tai leirejä. Yhteistä näille on se, ettei isän ja lasten tekemistä ohjailla kuitenkaan liiaksi. Annetaan aikaa olla yhdessä. Tehdä mitä huvittaa.
No mitä tehdä?
Yhteinen viikonloppu isän kanssa voi tehdä lapselle (ja isällekin) ihmeitä! Isällä ja äidillä on varmasti erilaisia harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita ja tässä onkin loistava mahdollisuus päästää lapsi tutustumaan isän kiinnostuksiin – ovatpa ne sitten perinteisiä “miesten harrastuksia” kuten kalastusta, telttailua tai ihan mitä tahansa muuta.
Ja sitten vain hakemaan! Löydä sopivaa tekemistä jostakin kerhosta tai luo itse oma viikonloppuretkesi ja painu viettämään laatuaikaa lapsesi kanssa, isä.
Muistakaa kuitenkin!
Jokainen perhe on kuitenkin omanlaisensa. Osa isistä varmasti kokee heidän tehtäväkseen tai vastuualueekseen toimeentulon hankkimisen perheeseen ja toisessa perheessä onkin vallalla perhe-isä -käsitys. Mitään “oikeaa” lasten kanssa vietettyä tapaa tai perhemallia ei ole kuitenkaan olemassa. Tärkeintä on perheen kesken vietetty aika.
Mitä sinä olet mieltä? Ovatko perinteiset arvot perheessä se “oikea” tapa vai onko sillä oikeasti mitään väliä?
