Suomen laissa ei ole kohtaa, missä määriteltäisiin, milloin tai minkä ikäisenä lapsen voi jättää yksin kotiin. On kuitenkin määritelty, että viranomaisten on puututtava, jos lapsen hoitoa laiminlyödään ja se vaarantaa lapsen kehityksen. Kansainvälisesti suosituksia onkin sitten monenlaisia. Englannissa suositellaan esimerkiksi, ettei alle 12-vuotiasta saisi jättää yksin. 16-vuotiasta taas ei tulisi jättää yksin yön yli – tämä saattaa joistakin suomalaisvanhemmista kuulostaa erikoiselta.
Mikä on tuo oikea ikä, jolloin lapsen voi jättää yksin kotiin, tai jättää nuoremman sisaruksen vanhemman vastuulle? Onko sellaista olemassakaan?
Vinkkejä vanhemmille
Ensinnäkin on hyvä todeta, että tarkkoja sääntöjä ei ole. Jokainen perhe on omanlaisensa ja mm. kuinka paljon vastuuta tai tilaa lapselle annetaan, riippuu sekä lapsesta itsestään että koko perheestä. On hyvä tunnistaa kuitenkin muutamia tosiasioita. Lapsella on tutkimusten mukaan rajallinen kyky erotella todellisia ja sisäisiä pelkotiloja. Varsinkin heidän ollessaan yksin sisäiset pelot, kuten rosvot kaapissa tai hirviöt sängyn alla, voivat ahdistaa lasta. Yksinolo vahvistaa tällaisia pelkotiloja. Näistä on hyvä puhua avoimesti lapsen kanssa, eikä vähätellä hänen pelkojaan. Samalla on kuitenkin hyvä muistuttaa, etteivät ne ole todellisia. Vähitellen lapsen käsityskyky kasvaa.
Toisaalta on tärkeää ottaa huomioon mahdolliset hätätilanteet. Nuori lapsi ei osaa välttämättä toimia oikein hätätilanteessa, kuten tulipalon sattuessa tai muussa vaaratilanteessa – siitäkään huolimatta, että ne oltaisiin käyty läpi kymmenen kertaa kotona ja koulussa. Tämä ei tarkoita, että turvallisuusohjeiden antaminen olisi turhaa, mutta on hyvä pitää mielessä, ettei lapsi välttämättä muista läheskään kaikkea. Voi myös olla, että hänen toimintakykynsä ei vain ole vielä tarpeeksi pitkälle kehittynyt. No… ethän sinäkään kaikkea muista tai osaa?
Hätätilanteiden varalle on tärkeää luoda ympärille turvallinen verkosto, vaikka lapsi olisikin yksin kotona. Naapurit, puhelimeen vastaaminen, hätänumerot… kaikki nämä yhtä lailla parantavat lapsen turvallisuutta kuin myös luovat turvallisuuden tunnetta. Eivätkä nämä tunteet niin tuntemattomia ole aikuisellekaan.
Vanhempi voi myös luoda turvallisuuden tunnetta lapselleen ihan pienilläkin teoilla. Ruoan laittaminen valmiiksi lautaselle tai kaakaon lämmittäminen etukäteen termokseen. Samoin voidaan sopia puhelusta tiettynä ajankohtana. Lapsi tietää, mitä ja milloin odottaa. Kannattaa luoda myös melko tarkat ohjeet tai säännöt siitä, mitä lapsi saa yksin ollessaan tehdä. Voiko tavata kavereita? Saako mennä läheiseen puistoon leikkimään? Entä tietokoneen käyttö? Keskustelkaa ja säätäkää näitä rajoituksia ja/tai ohjeita aina lapsen varttuessa.
Mitä jos lapsi pelkää – tai ei pelkää?
Tarkkaile ja juttele. Tahtooko lapsi jäädä yksin kotiin? Entä miten yllättävät tilanteet vaikuttavat lapseesi? Jokainen lapsi on vähän erilainen – ihan niin kuin ihmiset ylipäätään – ja jokainen vaatii hieman erilaista huomiota. Opi tuntemaan lapsesi ja toimi sen mukaisesti.
Vaihtoehtoja?
Elämäntilanteet ovat erilaisia ja perheen kannattaakin miettiä etukäteen miten toimia erilaisissa tilanteissa. Jos lapsi pelkää olla yksin kotona on tämä hyvä huomioida ja miettiä, os työaikoja voisi muuttaa tai vaihtoehtoisesti palkata lastenvahdin auttamaan, kun olet poissa. Erityisesti vuorotyöläisellä työajoista voi kuitenkin olla erittäin vaikea joustaa. Sen vuoksi vuorotyöläinen voi tutustua lasten vuorohoitomahdollisuuksiin paikkakunnallaan.
Pidä nämä mielessä
- Jos lapsi pelkää – älä jätä häntä yksin
- Keskustele ja rohkaise lastasi oikein
- Opetelkaa hätätilanteessa toimimista
- Varmistakaa, että lapsi voi olla helposti yhteydessä sinuun tarvittaessa
- Tehkää ohjeet valmiiksi: Mitä lapsi saa tehdä yksin ja mitä ei
- Pienetkin asiat (kaakao termoksessa) voivat olla huippu juttu
- Muistakaa viettää aikaa yhdessä!
