Mitä tehdä, kun lapsi pelkää.
Miksi pelkäämme?
Pelko on okei. Ihminen on tuntenut pelkoa varmasti yhtä kauan, kuin iloa, surua, vihaa tai rakkautta. Kaikilla näillä tunteilla on oma merkityksensä. Pelko on kehittynyt suojaamaan ihmistä vaaroilta ja se on tehokas itsepuolustusmekanismi. Se auttaa ennakoimaan vaaratilanteita ja reagoimaan taistellen tai paeten.
Kuten lapset, myös aikuiset pelkäävät. Pelon kohteet kuitenkin muuttuvat, samoin niiden vahvuus, kun ymmärrys mm. todellisuudesta ja tieto ympäristöstään kasvaa. Tuntematon pelottaa niin aikuista, kuin lastakin.
Lapsi pelkää
Yksinkertaistaen lasten erilaiset pelot kulkevat käsi kädessä iän kanssa. Pienet lapset pelkäävät vieraita ihmisiä ja n. 7-12 kk:n ikäisinä alkaa lapsi reagoida peläten mm. äkillisiin tai koviin ääniin.
Taaperoikäisenä lapsi alkaa pelätä pimeää ja yksin jääminen aiheuttaa itkuryöpyn. Uudet tilanteet ja ihmiset aiheuttavat myös tunnereaktion ja saattavat pelottaa lasta.
Leikki-ikäinen alkaa pelätä jo mielikuvituksen tuotteita. Möröt ja kummitukset tulevat ajatuksiin teeveestä ja kirjoista.
Varttuneemmalla lapsella pelot alkavat olla enemmän “realistisia”. Kouluikäinen alkaa pelätä omansa tai esimerkiksi vanhempien terveyteen ja tulevaisuuteen liittyviä asioita. Koulu ja uudet asiat ylipäänsä omassa elämässä pelottavat. Myös uutiset voivat ahdistaa lasta, koska hän ei välttämättä ymmärrä niiden taustoja.
Vuosien kuluessa lapsi pelkää yhä vähemmän. Tieto ja ymmärrys vähentää tehokkaasti pelkoa. Kummitukset eivät ole todellisia tai terveyteen liittyvät pelot eivät olekaan niin todennäköisiä.
Onko lapsissa eroja?
Jokainen lapsi on yksilö. Ihan kuin aikuisillakin, pelkääminen riippuu täysin ihmisestä. toiset ovat herkempiä, kuin toiset. Pelkäämisessä ei ole mitään väärää, eikä se, että pelkää enemmän tai vähemmän ,kuin toiset ole mitään merkitystä.
Lapsi voi ilmaista pelkäävänsä eri tavoin. Epävarmuus, säikähtely, hädissään oleminen tai hiljaisuus. tilanteen hallitsemattomuus aiheuttaa lapsella aina omanlaisia pelkoreaktioitaan. Kun lapsi “käsittelee” mielessään pelkojaan, ne johtavat helposti pelon tunteen vahvistumiseen ja reaktioiden voimistumiseen.
Lapset myös helposti asettavat itseään opittuihin rooleihin. Peloista puhuminen saattaa olla vaikeata, mutta asian käsittely leikin tai tarinan kautta voi olla hyvä tapa käsitellä pelkoja. Tarinoihin eläytyminen opettaa myös lapselle tunnetaitoja.
Mitä tehdä, kun lapsi pelkää?
Jokainen lapsi täytyy hyväksyä yksilönä. Herkkä tai rohkea, kaikki on okei. Vanhemman on tärkeää antaa lapsen ilmaista pelkonsa hänelle. Rohkean esittäminen ja pelkojen vähättely on väärä tapa ratkaista asia. Pelkäämisessä ei olekaan mitään parannettavaa, vaan sitä on tärkeää oppia ymmärtämään.
Vinkkimme:
- Vanhemman on tärkeätä olla huolehtimatta liikaa – pelkääminen on osa kasvamista.
- Lasta ei saa jättää yksin pelkonsa kanssa – puhukaa asiasta tai leikkikää se läpi.
- Anna lapsen jakaa tunteitaan ja pelkojaan kanssasi – myös aikuisen on hyvä jakaa pelkojaan toisten kanssa välillä.
- Pelkoa ei saa vähätellä, mutta sitä voi lievittää olemalla tukena.
- Pelkääminen on tärkeää – älä yritäkään poistaa sitä kokonaan
Oletko usein poissa kotoa?
Selaa lastenvahteja >>
