Koulustressi – kun koulu ja arki luovat liikaa stressiä
Kun pelit ja leikit eivät löydä tilaa matematiikan ja äidinkielen opiskelun välillä ja jääkiekkotreenit ja läksyjenteko vie suurimman osan arki-illoista, on aika arvioida lapsen tilanne uudelleen. Liiallinen koulustressi on pahaksi lapsellesi ja siihen tulisikin puuttua ajoissa.
Muutokset lapsessa: miten lapset kärsivät stressistä
Merkkejä lapsen ylirasituksesta voivat olla:
- Alakuloisuus tai välinpitämättömyys
- Kotona lapsi vetäytyy omiin oloihinsa ja on omassa maailmassaan
- Keskittymisvaikeudet ja huono koulumenestys voivat olla merkkejä stressistä tai väsymyksestä
- Joskus kun koulustressi kärjistyy esimerkiksi ennen koeviikkoa, voi esiintyä unihäiriöitä, päänsärkyä ja vatsakipuja
- Ruokahaluttomuus tai kasvanut ruokahalu
Miksi koulu stressaa?
Suorituspaineet voivat syntyä koulussa jo aikaisessa vaiheessa. Näissä tapauksissa paine tulee sekä koulusta että vanhemmilta ja tukiopettajilta, kun aikuiset ovat tietoisia, miten tärkeää koulutus on tulevaisuudelle. Vaikka koulutus on todella tärkeää, sysätään nämä vaatimukset ja odotukset lapsille joskus liian aikaisin. Monissa tapauksissa lapsen aikataulu on täyteen ahdattu myös vapaa-ajalla, kun läksyjenteko ja vapaa-ajan harrastukset vievät kaiken ajan. Tämä antaa lapsille aivan liian vähän aikaa olla spontaani ja vapaa. Koulustressi on usein seurausta liian kiireisestä elämäntyylistä koulun ulkopuolella.
Miten välttää koulustressiä
- Varmista, että lapsella on tarpeeksi vapaata aikaa rentoutua ja nukkua kunnolla, hänellä on tarpeeksi itsensä valitsemaa toimintaa, ja että hän syö kunnolla.
- Turvallinen kasvuympäristö ja hyvä ja läheinen suhde lapseen on kaikki kaikessa lapsen hyvinvoinnin kannalta. Pidä huolta, että lapselle on selvää, että hän voi avautua sinulle, kun hänellä on ongelmia ja huolenaiheita, ja että olet aina tukena. Ongelmien ilmetessä on tärkeää, että sinulla on aidosti halua ratkaista ongelma. Ota yhteyttä myös opettajaan, jos ongelma liittyy kouluun.
- Yksityisopettaja voi helpottaa sekä lapsen että vanhemman taakkaa kotitehtävien tekemisessä. Pidä kuitenkin huoli, ettet ylikuormita lastasi tukiopetuksella liian montaa tuntia viikossa.
- Päivärytmi on erinomainen tapa torjua stressiä. Yritä saada viikottainen suunnitelma mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsesi elämään. Ota suunnitelmassa huomioon myös leikkimisajat ja hengähdystauot.
- Sosiaaliset kontaktit ja toisten lasten kanssa leikkiminen tuovat luonnollisen hengähdystauon lapsen elämään. Yritä siis sopia tapaamisia lapsen kavereiden kanssa niin paljon kuin mahdollista.
- Anna oikeanlaista palautetta lapsesi koulumenestyksestä! Muista palkita hyvistä tuloksista ja yritä tukea heikompia suorituksia rankaisemisen sijaan. Tällä on parempi vaikutus lapsen hyvinvointiin ja pitkällä aikavälillä myös koulutuloksiin!
Koulustressin voi havaita oireista jo ennen kuin ne ehtivät stressiksi asti. Yritä löytää stressin alkuperäiset aiheuttajat, sen sijaan että keskityttäisiin liiaksi oireisiin. Pitkällä aikavälillä tämä auttaa lasten koulustressin ylipääsemiseen ja näin ollen lapsi lopulta tuntee olonsa paremmaksi.
