hoitotyö

Miten robotiikka muuttaa hoitotyötä?

Robotteja kehitellään koko ajan pidemmälle ja marraskuussa vietetään jopa kansainvälistä Robottiviikkoa. Pohdimme, mitä tämä tarkoittaa hoivatyölle. Milloin roboteista on vanhustenhoitajiksi?

Marraskuun teemaviikon tarkoituksena on edistää tietoa robotisaatiosta. Tieteiskirjallisuudelta kuulostava maailma, jossa ihmisten alaisuudessa työskentelee yhä enemmän älykkäitä koneita onkin jo täällä. Jo nyt ihmisen näköisiä, sympaattisia robotteja käytetään asiakaspalvelu- ja hoivatehtävissä eri puolin maailmaa.
 
Erityinen haaste on tehdä roboteista inhimillisiä, sillä ilman tätä ikäihmisten ympäristö muuttuu vielä nykyistäkin kylmemmäksi ja yksinäisemmäksi. Olettaa voidaankin, että robotit korvaavat vain osan ihmistyöstä. On mahdollista, että aitoon ihmiskontaktiin jää jopa nykyistä enemmän aikaa, kun muita tehtäviä voidaan sälyttää robottien tehtäväksi.
 
Jo pelkkä hymiö toimii kasvojen korvikkeena ja saa ihmisen paremmalle tuulelle.
Nykyiset ihmisten parissa työskentelevät robotit ovatkin usein ”humanoidirobotteja”. Niille on suunniteltu vastaavat raajat ja ilmeet kuin ihmisillä, jolloin ne pärjäävät nykyisellään ihmisille suunnitelluissa ympäristöissä ja miellyttävät asiakkaitaan. Vanhustenhoidossa auttavia robotteja on kuitenkin monenlaisia:
 

Vanhusten omaa toimintaa tukevat robotit

Tällaisia ovat esimerkiksi robottipuvut, jotka lukevat vanhuksen liikkeitä ja toimivat ulkoisena luurankona mahdollistaen täydemmän toiminnallisuuden liikuntarajoitteisille. Myös sähköisiin pyörätuoleihin voidaan lisätä älykkäitä toiminnallisuuksia, jotka mahdollistavat itsenäisen toiminnan pidempään, kuten tämä saksalainen keinokäsi osoittaa.
Kodin tai hoitolaitoksen töissä auttavat robotit
Robotit voivat auttaa esimerkiksi liikkumisessa, siivoamisessa, peseytymisessä tai painavien asioiden kantamisessa. Tällä videolla esitellään eräs kodin palvelurobotti, joka voi noutaa kodin esineitä ja hälyttää apua, jos vanhus kaatuu:

Seuraa pitävät robotit

Tietysti robotti voi viihdyttää ihmistä samalla, kun se hoitaa kodin tehtäviä. Se voi esimerkiksi harjoittaa ikäihmisen muistia pelein. On kuitenkin eri asia suunnitella seurallisia robotteja kuin duunarirobotteja. Robotti voi ottaa esimerkiksi lemmikin roolin kuten japanilainen Paro-hylje. Ikäihminen ei välttämättä kykene enää hoitamaan esimerkiksi koiraa, mutta pärjää robotin kanssa.
 
Elämme muutoskautta. Japani, jonka väestö ikääntyy vauhdilla, on jakanut vuoden 2013 budjetistaan yrityksille yli 17 miljoonaa euroa hoivarobottien kehittämiseen. Massatuotannon pitäisi olla mahdollista jo vuonna 2016. Hoivarobotit ovat silti pikemminkin erikoisuus kuin yleistynyt käytäntö.
 
Seuraavan parin kymmenen vuoden aikana maailma tulee muuttumaan. Sitä odotellessa apua ikäihmisen kotona asumisen tukemiseen löydät Care.comista.



Kommentoi tätä artikkelia
*

*