Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän työolobarometrin mukaan jopa 37 % työntekijöistä on havainnut työpaikallaan kiusaamista. Kiusaaminen työpaikalla on yleisempää julkisella puolella, jossa jopa puolet työntekijöistä kokevat tuleensa kiusatuiksi.

Mitä työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan?

Työterveyslaitoksen mukaan työpaikkakiusaaminen on “toistuvaa, pitkään jatkuvaa ja systemaattista kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista ja mitätöintiä“.

Yksittäisistä loukkauksista tai pilkkauksista saattaa ajan myötä kehittyä toistuva toimintapa, ja kiusatun hyvinvointi kärsii. Kiusaaminen voi olla myös epäsuoraa, esimerkiksi perättömien tietojen levittämistä tai sosiaalista eristämistä.

Kiusaamisen määrittelyssä korostuu toistuvuus ja systemaattisuus eikä esimerkiksi sitä, että esimies noudattaa työnjohtovelvollisuuttaan ja puuttuu työntekijän tekemiin laiminlyönteihin, tulkita kiusaamiseksi.

Kiusaaminen voi kohdistua suoraan henkilöön, mutta se voi liittyä myös hänen tekemäänsä työhön. Kun henkilöltä vaadittu työmäärä on jatkuvasti kohtuuton, hänelle asetetut aikataulut ovat mahdottomia noudattaa tai hänet jätetään jatkuvasti kutsumatta hänen työnsä kannalta oleellisiin kokouksiin, on kyse kiusaamisesta.

Kiusaamisen määrittely ei aina ole selvää, sillä kiusaamisen kokeminen on henkilökohtainen asia. Joku voi kokea toisen huumorin loukkaavaksi, kun taas toisille pienimuotoinen naljailu on osa toimivaa ihmissuhdetta. Tämän vuoksi onkin erittäin tärkeää, että henkilö itse ilmaisee selkeästi, jos hän kokee toisen käytöksen työpaikkakiusaamisena.

Kuka on työpaikkakiusaaja?

Kiusaaja voi olla kuka tahansa työyhteisön jäsen, esimerkiksi työtekijän oma esimies tai kollega. Äärimmäisen vaativat työtehtävät, epäselvyydet organisaation ja roolien jakautumisessa sekä yleinen huono työilmapiiri luovat hedelmällisen maaperän työpaikkakiusaamiselle.

Kun henkilö kärsii lisääntyneestä ja korkeasta työperäisestä stressistä, kiusaa hän todennäköisemmin muita. Työpaikan organisaatiokulttuurilla onkin tärkeä rooli myös kiusaamistilanteissa – joissakin organisaatioissa suvaitaan epäasiallista ja kiusaavaa käytöstä enemmän, eikä välttämättä tunnisteta sitä edes ongelmaksi.

Seksuaalinen häirintä työpaikalla

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan yksipuolista häiritsevää käytöstä tai syrjintää, joka on luonteeltaan seksuaalista. Häirintä voi ilmetä vihjailevina ilmeinä tai eleinä, härskeinä vitseinä tai fyysisenä kosketteluna.

Häiritsevän käyttäytymisen tarkoituksena on loukata kiusatun henkistä ja fyysistä koskemattomuutta. Kuten kiusaamisessa muutenkin, myös seksuaalisen häirinnän kohdalla kyse on ennen kaikkea kiusatun omasta kokemuksesta ja muun henkilön häneen kohdistaman kielteisen käytöksen aiheuttamista tuntemuksista.

Mitä seurauksia työpaikkakiusaaminen voi aiheuttaa?

Kaikenlainen kiusaaminen ja ahdistelu työpaikalla voi johtaa vakaviin seurauksiin, kun toiminta jatkuu kauan eikä siihen puututa. Kiusatulla saattaa ilmetä stressiä, hermostuneisuutta, univaikeuksia, masennusta ja jopa aggressiivisuutta. Pitkään jatkunut kiusaaminen voi olla yksilölle traumaattinen kokemus ja vaikuttaa hänen itsetuntoonsa hyvin tuhoisalla tavalla.

Kiusaamisen seuraukset eivät rajoitu vain kiusattuun henkilöön, sillä myös kiusaamisen seuraaminen koetaan usein ahdistavana asiana. Jos tilanne on tavalla tai toisella uhkaava, kiusaamisen todistaja ei välttämättä uskalla itse puuttua tilanteeseen.

Kiusaaminen työpaikalla aiheuttaa monenlaisia kustannuksia työantajalle. Jo yhden sairaspoissaolopäivän hinta on useita satoja euroja, kiusaamisen tutkimiseen ja selvittämiseen menee aikaa, ja mahdolliset oikeudenkäyntikulut saattavat nousta hyvinkin suuriksi. Usein kiusaamisesta kärsii myös organisaation maine, eikä maineen menettämistä voi lainkaan mitata rahassa.

Miten toimia kiusaamistilanteessa?

Kiusaamisen aiheuttamat vahingot ovat sitä pienempiä, mitä aikaisemmassa vaiheessa niihin puututaan. Työpaikoilla saattaa olla omia ohjeistuksia kiusaamistilanteiden selvittelyä varten. Ohjeiden olemassaolosta voi kysyä työsuojeluvaltuutetulta tai luottamusmieheltä.

Paikallisten ohjeiden puuttuessa on hyvä toimia Työterveyslaitoksen antamien ohjeiden mukaisesti.

• Tuo tilanne esille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Pitkään jatkuneiden kiusaamistilanteiden selvittäminen on hankalampaa.

• Keskustele epäasiallisesta ja häiritsevästä käyttäytymisestä kielteisesti käyttäyneen henkilön kanssa.

• Kerro, millaisesta käyttäytymisestä on kyse ja millaisia tunteita käytös on sinussa aiheuttamaan. Pyydä henkilöä lopettamaan sinuun itseesi kohdistuva epäasiasiallinen ja häiritsevä käytös tai ahdistelu.

• Jos et halua kohdata kiusaajaasi yksin, ota tarvittaessa työkaveri mukaan tilanteeseen.

• Jos et uskalla ottaa asiaa esille tai jos kiusaaminen keskustelusta huolimatta jatkuu, kerro asiasta omalle esimiehellesi. Jos esimiehesi on se henkilö, jonka käyttäytymisen koet kiusaamiseksi, ota yhteys hänen esimieheensä.

• Apua voi hakea myös työterveyshuollon kautta, jolloin työterveyshuolto auttaa asiakkaan luvalla selvittämään asiaa työyhteisössä.

• Kun työnantaja saa tiedon kiusaamisesta tai ahdistelusta, hänen on ryhdyttävä toimenpiteisiin asian selvittämiseksi. Muussa tapauksessa hän rikkoon työturvallisuuslakia.

Miten kiusaaminen työpaikalla estetään?

Työnantajan velvollisuutena on järjestää työntekijöilleen terveelliset ja turvalliset työolot. Minkäänlainen kiusaaminen, häirintä ja seksuaalinen ahdistelu työpaikalla eivät kuulu turvalliseen työympäristöön.

Työnantajan tärkein keino kiusaamisen ehkäisemiseen on luoda hyvä ja avoin työilmapiiri, jossa kiusaamista ei suvaita. Yhteisten toimintatapojen saattaminen kirjalliseen muotoon voi edesauttaa häiritsevän käyttäytymisen tunnistamista ja siihen puuttumista. Mahdollisten kiusaamis- ja häirintätapausten selvittämiseksi työnantaja voi luoda erilliset toimintaohjeet, joiden avulla tilanteita voi lähteä selvittämään.

Kaikissa työpaikoissa organisaatio ja työyhteisö eivät ole suuria, eikä työntekijällä ole välttämättä työtovereita tuomassa turvaa kiusaamiskokemusten selvittelyyn. Esimerkiksi lastenhoitajat saattavat työskennellä perheissä ja kohdata työssään monenlaisia tilanteita. Jos lastenhoitaja kokee työantajansa käytöksen häiritseväksi, on asia tärkeää ottaa esille mahdollisimman nopeasti. Jos kyse on työntekijään kohdistuneesta fyysisestä väkivallasta, saattaa rikosilmoituksen tekeminen olla tarpeellista.

Kiusaaminen Care.comissa

Care.comilla on nollatoleranssi työpaikkakiusaamisen suhteen ja jokainen palveluntarjoajan ja työnantajan välinen kiusaamistapaus käsitellään luottamuksellisesti ja vakavasti.

Portaalimme lastenhoitajat voivat olla yhteydessä Care.comiin mihin tahansa töissään havaitsemiinsa ongelmiin liittyen, jolloin asiakaspalvelu voi antaa toimintaohjeet ja tarvittaessa ottaa yhteyttä epäasiallisesti käyttäytyneeseen työnantajaan ja jopa päättää heidän jäsenyytensä hoitoportaalissa.

Erittäin vakavissa tilanteissa (väkivalta lastenhoitajaa tai työnantajan perheenjäsentä kohtaan) pyydämme olemaan suoraan yhteydessä poliisiin.

Lue myös:

Näin vältät ongelmat työnantajan kanssa

[poll id=”9″]