Juhannusta eli mittumaaria (ruots. midsommar) juhlitaan Suomessa keskikesän juhlana, koska se ajoittuu kesäpäivänseisauksen tienoille. Juhannusta on juhlittu jo keskiajalta lähtien ja se oli alkujaan muinaisuskontoon liittyvä juhla. Nykyään juhannusta vietetään Johannes Kastajan syntymän muistoksi ja juhla on myös nimetty tämän mukaan. Juhannusta juhlitaan Suomen lisäksi Ruotsissa sekä Baltian maissa – muualla Euroopassa kesäpäivänseisausta on juhlittu tavallisesti valon ja hedelmällisyyden juhlana. Myös suomalaiseen juhannukseen on aina liittynyt erilaisia uskomuksia ja taikoja, joilla on haluttu varmistaa tuleva sato ja naimaonni.
Juhannuksen ajankohta
Juhannuspäivää juhlitaan Suomessa ja Ruotsissa kesäkuun 20. ja 26. välisenä lauantaina. Juhannusaatto sijoittuu siis perjantaille, joka ei ole virallinen pyhäpäivä, mutta joka useimmilla työpaikoilla on vapaapäivä. Suomessa juhannus on virallinen liputuspäivä (Suomen lipun päivä), jolloin liputtaa saa koko juhannusyön aattoilta kello 18:sta kello 21:een saakka juhannuspäivän iltana.
Juhannusperinteitä
Juhannukseen kuulu koko joukko erilaisia perinteitä, joista tavallisemmat ovat ehkä juhannussauna, juhannustanssit, juhannuskokon polttaminen sekä juhannustaiat.
Juhannussauna on yksi merkittävimmistä suomalaisista juhannusperinteistä. Saunassa saatetaan käydä monta kertaa päivän ja illan aikana ja juhannuksena sauna on tapana koristella koivun oksin ja kukin. Perinteisesti juhannuksena myös solmitaan koivun oksista vihta (vasta), jolla sitten kehoa on tarkoitus piiskata kuumassa saunassa. Ajatuksena on puhdistautuminen sekä pahojen henkien karkottaminen. Juhannuskoivut ovat yleisiä koristeita juhannuksena ja ne voidaan asettaa esimerkiksi ikkunoita tai ovia kehystämään.
Kokkoja on poltettu perinteisesti varsinkin maan itä- ja pohjoisosissa, josta tapa on levinnyt koko Suomeen. Kokkoja polttamalla on pyritty aikoinaan karkottamaan pahoja henkiä ja varmistamaan menestys kaikilla elämän alueilla loppuvuodeksi. Yleensä kokkoja poltetaan vesistöjen rannoilla, mutta kokko voidaan kasata myös lautalle, joka ankkuroidaan veteen. Myös meluamalla on pyritty karkottamaan pahoja henkiä ja juhannuksena on aina ollut tapana nauttia paljon alkoholia ja metelöidä äänekkäästi – ihan vain pahojen henkien karkottamiseksi.
Lue lisää tulen käsittelystä
Juhannustaiat ja erityisesti lemmentaiat ovat aina kuuluneet juhannuksen viettoon.
Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi. Nuoret naiset muun muassa uskoivat, että keräämällä seitsemän eri luonnonkukkaa ja asettamalla ne juhannusyönä tyynyn alle he näkisivät unessa tulevan puolisonsa. Juhannuspäivän uskottiin olevan myös hyvä päivä ennustamiselle ja silloin ennustettiinkin muun muassa tulevaa säätä ja sato-onnea.
Juhannussalot, jotka on yhdistetty skandinaaviseen pakanalliseen hedelmällisyysriittiin, kuuluvat lähinnä suomenruotsalaiseen juhannukseen. Ne ovatkin yleisiä varsinkin Ahvenanmaalla sekä suomenruotsalaisella rannikkoalueella. Juhannussalot koristellaan kukin ja lehväköynnöksin ja niiden ympärillä on tapana tanssia ja laulaa.
