Vappua juhlitaan Suomessa talven päättymisen ja kevään alkamisen juhlana – olipa sää sitten vappuna millainen tahansa. Vapun juhlinnan historia alkaa jo keskiajalta, ja Suomessa vappua (ruots. Valborg) on juhlittu vuodesta 1979 alkaen suomalaisen työn päivänä. Wappu on kansainvälinen työväen juhlapäivä ja vapaapäivä useimmissa maissa. Suomalaiseen vappuun kuuluvat oleellisesti ilmapallot ja serpentiini; sima ja munkit; skumppa ja piknikit sekä tietenkin teekkarijäynät.
Vapun alkuperä
Nimi vappu (joskus myös Wappu) tulee 700-luvulla eläneestä baijerilaisesta abbedissa Valburgista. vappua on juhlittu keskiajalta lähtien 1. toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä. Suomessa, kuten Pohjoismaissa yleensäkin, varsinainen juhlinta sijoittuu kuitenkin jo juhlan aattoon eli huhtikuun viimeiseen päivään.
Vaikka vappu on nykyisin hyvin vahvasti kaupunkilainen juhla, on sitä vietetty aina myös maaseudulla talonpoikien ja herrasväen keskuudessa. Vappuun yhdistyi tuolloin taikauskoa ja vapputulia poltettiin tuomaan menestystä tulevaan kylvökauteen.
1800-luvulla säätyläistö alkoi pitää Vappua ruotsalaisen ja eurooppalaisen esikuvan mukaan kevätjuhlana. Porvarisperheissä tarjottiin simaa ja säätyläisvappuun sulautui myös ylioppilaiden kevätjuhlaperinne.
Suomalainen vappu
Suomalaiseen vapunviettoon kuuluvat oleellisesti sima sekä rasvassa paistetut munkit ja tippaleivät. Rohkeimmat valmistavat nämä perinneherkut itse, mutta nykyään kaupoista löytyy myös laadukkaita valmistuotteita vähemmän rohkeille.
Kadut ja puistot täyttyvät Wappuna juhlijoista, jotka ovat varustautuneet juhlintaan ilmapalloin, vappuviuhkoin, vappunaamarein ja serpenttiinein. Musiikki soi ja laulu raikaa opiskelijaryhmän kulkiessa ohi. Valmistujaislakkeja näkyy joka kulmalla, koska Wappu on oikeastaan ainoa aika vuodesta, kun lakkia voi julkisesti kantaa tuntematta itseään erilaiseksi.
Vappupäivän piknikeillä nautitaan yleensä skumppaa, nakkeja, perunasalaattia ja tietenkin munkkeja. Myös vappubrunssit ovat todella suosittuja ja ravintoloista on turha yrittää saada syötävää ilman pöytävarausta.
Wappu – opiskelijoiden juhla
Vappu on Suomessa perinteisesti opiskelijoiden – erityisesti teekkarien ja ylioppilaiden juhla. Perinteeksi on muodostunut, että opiskelijat lakittavat vappuna oman kaupunkinsa merkkittäviä ja tunnettuja patsaita. Esimerkiksi:
– Helsingissä Havis Amanda -patsas lakitetaan Wapunaattona Kauppatorilla.
– Oulussa opiskelijat lakittavat runoilija Franz Mikael Franzénin patsaan.
– Tampereella teekkarit lakittavat Wappuyönä Hämeensillan Suomen neito -patsaan.
Myös teekkarijäynät ovat muodostuneet vappuperinteeksi opiskelijoiden keskuudessa ja nykyään vuoden paras jäynä jopa palkitaan. Teekkarien jäynät kohdistuvat yleensä suureen yleisöön ja käsittelevät jotain ajankohtaista aihetta.
Esimerkiksi vuonna 2003 oululaiset teekkarit kuljettivat valkoisissa takeissa elinkuljetuslaukkua bussissa ja päivittelivät kovaäänisesti terveydenhuollon säästötoimenpiteitä. Laukussa oli siansydän, mutta sitä eivät kanssamatkustajat tienneet. He tuijottivat kauhuissaan läpinäkyvää kylmälaukkua, jossa sydän makasi jäiden keskellä.
Vappuna on myös mahdollista osallistua erilaisiin opiskelijoiden organisoimiin hyväntekeväisyystempauksiin, joista esimerkkinä mainittakoon Oulun Teekkariyhdistyksen Wesibussi-tempaus.
Päästäksesi aitoon vapputunnelmaan, kuuntele vappuradiota!
