luonnon rauhaa nurmijärvellä

Heippa, Nurmijärvi-ilmiö! Lapsiperheet suuntaavat nyt keskuskuntiin

Lapsiperheet pohtivat useimmiten tarkkaan, mikä olisi paras kasvuympäristö lapsille. Vuosituhannen alun muuttoliike kehyskuntiin, ns. Nurmijärvi-ilmiö, on hiipumassa ja yhä useampi perhe haluaa pysyä kaupungissa. Miksi?

Monet lapsiperheet haaveilevat omakotitalosta, luonnon läheisyydestä ja turvallisesta kasvuympäristöstä. Perinteisesti suomalaiseen haaveeseen on kuulunut oma talo järven rannalla omassa rauhassa. Asuntojen hinnat pääkaupungissa ja sen liepeillä hipovat pilviä ja moni perhe valitsee asuinpaikakseen jonkin kehyskunnista, esimerkiksi Kirkkonummen, Nurmijärven, Lohjan tai Tuusulan.

Tämä muuttoliike kehyskuntiin, ns. Nurmijärvi-ilmiö oli erityisen voimakasta 2000-luvun alussa, mutta vuosituhannen toisella vuosikymmenellä trendi on kuitenkin hiipunut. Erityisesti kehyskunnissa uskotaan edelleen, että Nurmijärvi-ilmiö voi hyvin ja hiipumisesta kertovien uutisten sanotaan jopa olevan vahvasti liioiteltuja. Tässä artikkelissa pohdimme syitä muutokseen ja eri vaihtoehtojen mielekkyyttä perheiden näkökulmasta.

Miksi perheet muuttavat kehyskuntiin?

Lasten hankkiminen saa nuoret aikuiset pohtimaan muuttoa kaupungista rauhallisempaan ja turvallisempaan ympäristöön. Jo muutaman kymmenen kilometrin päässä Suomen suurista kaupungeista, kuten Helsingistä, Turusta ja Oulusta asuntojen neliöhinnat ovat roimasti keskustoja edullisempia ja tilaa on käytettävissä enemmän.

Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin kuuluvat esimerkiksi Sipoo, Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää, Lohja ja Vihti. Turun kehyskuntia ovat mm. Lieto, Kaarina, Raisio ja Masku. Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun lähistöllä muuttajia ovat perinteisesti vetäneet puoleensa ainakin Kempele, Liminka, Ii ja Tyrnävä.

Vauva- ja taaperoikäisten kanssa muuttaminen on melko vaivatonta, sillä heillä on vähän tavaroita eikä heillä ole vielä harrastuksia tai kiinteitä kaverisuhteita, joita ikävöidä. Suuri osa vanhemmista valitsee alle 3-vuotiaille lapsille kotihoidon, joten ainakaan hoitovapaalla olevan vanhemman ei tarvitse käyttää aikaa työmatkoihin kaksi kertaa päivässä. Joskus muutto halvempien neliöiden perässä on myös ratkaisu, joka mahdollistaa lasten hoitamisen kotona pidempään.

Omakotitalon tuoma oma rauha ja luonnon tarjoamat liikuntamahdollisuudet saattavat tuntua tässä elämänvaiheessa houkuttelevilta. Kaukana kaupungin ruuhkista lasten on helpompi opetella liikkumaan itsenäisesti, pyöräilemään, uimaan ja hiihtämään. Yllättävän monelta nykylapselta puuttuvat nämä perustaidot kouluikäisenä.

Kehyskunnissa koulumatka saattaa olla pidempi, mutta toisaalta lapsen on turvallisempaa liikkua se yksin. Riittävien asuinneliöiden ansiosta kauempaakin tulevat vieraat mahtuvat majoittumaan eikä lasten ristiäisten ja synttärijuhlien järjestämiseksi tarvitse vuokrata ulkopuolista juhlatilaa.

Rural scene of a field

Miksi keskuskuntiin?

Monissa perheissä asuminen kehyskunnassa merkitsee kahden auton hankkimista ja ylläpitoa. Pitkät työmatkat saattavat kuitenkin rasittaa perheen arkea eikä kahden auton talouden ylläpito tunnukaan edulliselta saati ekologiselta ratkaisulta.

Työmatkaliikenteen helpottamiseksi julkista liikennettä on kehitetty ja esimerkiksi Riihimäeltä, Hyvinkäältä ja Järvenpäästä pääsee suoraan Helsinkiin näppärästi ja autoa nopeammin junalla. Myös julkista liikennettä käyttämällä työpäivät venyvät kuitenkin helposti pitkiksi eikä rauhallisesta kasvuympäristöstä nauttimiseen jää aikaa.

Lasten kasvaessa koulu- ja opiskelupaikkojen valinta tulee ajankohtaiseksi ja valikoima keskuskunnissa on kehyskuntia parempi. Myös harrastusmahdollisuudet ovat suurissa kaupungeissa perinteisesti kehyskuntia parempia. Keskuskunnissa myös kaikki palvelut, kuten kaupat, sairaalat ja kirjastot sekä muu kulttuuritarjonta, ovat usein kehyskuntia lähempänä ja tarjonnaltaan monipuolisempia.

Asuinpaikan valintaan vaikuttavat tekijät

Eräs tärkeimmistä perheen asuinpaikkaan vaikuttavista tekijöistä on vanhempien työtilanne ja työpaikan sijainti. Monet työpaikat tarjoavat työntekijöilleen mahdollisuutta osa-aikaiseen tai kokoaikaiseen etätyöhön, mutta joissakin ammateissa etätyö ei ole vaihtoehto.

Määräaikaisella työsopimuksella työskentelevien on lisäksi otettava huomioon se, että sopimuksen päättyessä edessä voi olla uuden työpaikan etsiminen tai muunlaiset vaihtoehdot, kuten opiskelu tai itsensä työllistäminen yrittäjänä. Omistusasumisen sijaan monet perheet valitsevatkin epävakaassa työmarkkinatilanteessa myös muunlaisia asumisratkaisuja, kuten vuokra- tai osaomistusasunnon.

Perheessä olevien lasten lukumäärä vaikuttaa tarvittavien neliöiden määrään. Erilaisia perhemuotoja on paljon ja erityisesti uusperheissä lapsia saattaa olla yhteensä paljonkin, mutta toisaalta kaikki perheen lapset eivät välttämättä vietä koko aikaa saman katon alla.

Perheen harrastukset vaikuttavat myös asuinpaikan valintaan. Pitkien työmatkojen lisäksi tehtävät pitkät matkat harrastukseen voivat rasittaa perheen taloutta ja arkea. Keskuskunnissa vaihtoehtoja on yleensä kehyskuntia enemmän, mutta toisaalta harrastukset voivat myös olla kalliimpia.

Miten te päädyitte nykyiseen asuinpaikkaanne? Osallistu keskusteluun!

Oletko tyytyväinen nykyiseen asuinpaikkaasi?

View Results

Loading ... Loading ...




Kommentit
  1. Heippa, Nurmijärvi-ilmiö! Lapsiperheet suuntaavat nyt keskuskuntiin
    Johanna | Wednesday,March 09.2016

    Itse kaipasimme rauhaa ja luontoa, tilaa ympärillemme. Pitkien kauppa ja työmatkojen stressi häviää kun kaartaa pihaan ja unohtaa koko jutun. Lapset ja eläimet saavat ainutlaatuisen kasvuympäristön ja itse nauttia elämän perusasioista. Nettikaupat ovat nykyään käteviä, niistä tilaamme vaatteet päällemme, näin vältymme kaupoissa juoksemiselta ja saamme arjen rullaamaan kun toinen tuo ruuat työmatkaltaan. Virikkeisiin pääsemme autolla kun siltä tuntuu. Tykkäämme asua maalla. Elämä ei ole pinnallista.

Kommentoi tätä artikkelia
*

*